murikka
substantiivi
-
painava, yleensä pyöreähkö kivi tai esine
Pihalta löytyi suuri murikka.
Taivutus
yks. nom. murikka, yks. gen. murikan, yks. part. murikkaa, yks. ill. murikkaan, mon. gen. murikoiden murikoitten murikkojen murikkain, mon. part. murikoita murikkoja, mon. ill. murikkoihin murikoihin.
Synonyymisanakirja
murikka
-
kimpale, kivenmurikka, kivi, järkäle, kivi, kivi, kivi, kallio (''from the ground''); kari, luoto, kivi (''from water''), kivi, kivenlohkare, lohkare, kallio hill.
Esimerkit
Hän löysi metsästä murikan.
Se murikka oli yllättävän painava.
Pienestä murikasta tuli perhonen.
Käännökset
englanti |
rock, boulder |
Liittyvät sanat
mötti, mötikkä, kimpale, köntti, kiviLäheisiä sanoja
murhemielellä, murhemielin, murhenäytelmä, murikka, murina, murista