murre

substantiivi

  1. paikallinen tai alueellinen kielimuoto, jolla on omia erityispiirteitä

    Hänen murteensa paljasti, mistä hän oli kotoisin.
Taivutus

yks. nom. murre, yks. gen. murteen, yks. part. murretta, yks. ill. murteeseen, mon. gen. murteiden murteitten, mon. part. murteita, mon. ill. murteisiin murteihin.

Synonyymisanakirja

murre

  1. slangi, ammattikieli, erikoiskieli, ammattislangi, jargon.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen murre on vaikea ymmärtää.
Pidän erityisesti savon murteesta.
Murteen käyttäminen tuo persoonallisuutta puheeseen.

Etymologia

Suomenkielinen sana murtaa-verbin johdannaisena tarkoittamassa paikallista puhetapaa tai dialektia.

Sitaatit

  • "Aluksellasi on omituinen murre."

Riimisanakirja

murre rimmaa näiden kanssa:

länsimurre, kotimurre, kansanmurre, pohjalaismurre, savolaismurre, paikallismurre, itämurre

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

dialekti, naapukka, kotimurre, hindustani

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

synonyymit: huttunuppu nimetön 11.11.2020