musikka
substantiivi
-
vanhanaikainen, hieman halventava nimitys musiikille
Voi jukra, tuota musikkaa ei kestä kuunnella.
Taivutus
yks. nom. musikka, yks. gen. musikan, yks. part. musikkaa, yks. ill. musikkaan, mon. gen. musikoiden musikoitten musikkojen musikkain, mon. part. musikoita musikkoja, mon. ill. musikkoihin musikoihin.
Esimerkit
Hän osti uuden musikan olohuoneeseen.
Musikat tekevät huoneesta kodikkaan.
Pehmeät musikat tuntuvat miellyttäviltä jalan alla.
Taloun muuttaminen antoi tilaisuuden hankkia uusia musikoita.
Laadukkaat musikat ovat pitkäikäisiä.
Etymologia
Alun perin murresana
Käännökset
Slangisanakirja
-
lapsi
Riimisanakirja
musikka rimmaa näiden kanssa:
lusikka, hopealusikka, alpakkalusikka, mokkalusikka, ruokalusikka, jälkiruokalusikka, mittalusikka, teelusikka, kastikelusikka, liemilusikka
Läheisiä sanoja
musikaalisesti, musikaalisuus, musikantti, musikka, musikologia, musisoida