musketti
substantiivi
-
lyhyt, yksilaukauksinen pyssy, jota käytettiin lähitaistelussa
Museossa on esillä vanha musketti.
Taivutus
yks. nom. musketti, yks. gen. musketin, yks. part. muskettia, yks. ill. muskettiin, mon. gen. muskettien, mon. part. musketteja, mon. ill. musketteihin.
Esimerkit
Vanhanajan sotilailla oli musketit.
Muskettien käyttö vaati taitoa ja voimaa.
Hänen kokoelmastaan löytyi harvinainen musketti.
Museossa esiteltiin vanhoja musketteja.
Muskettien kehitys mullisti sodankäynnin.
Etymologia
Alkuperä ranskan sanasta 'mousquet', joka viittaa tietynlaiseen ampuma-aseeseen.
Käännökset
Liittyvät sanat
musketööri, muskettimies, muskettisotilas, muskettisoturiLäheisiä sanoja
muskeli, muskelimies, muskelivene, musketti, muskettimies, muskettisotilas