mustamakkara
substantiivi
-
Tamperelainen erikoisuus, verimakkara.
Torilla maisteltiin kuuluisaa mustamakkaraa.
Taivutus
yks. nom. mustamakkara mustamakkara, yks. gen. mustamakkaran mustanmakkaran, yks. part. mustamakkaraa mustaamakkaraa, yks. ill. mustamakkaraan mustaanmakkaraan, mon. gen. mustamakkaroiden mustainmakkaroiden mustamakkaroitten mustainmakkaroitten mustamakkarain mustainmakkarain, mon. part. mustamakkaroita mustiamakkaroita, mon. ill. mustamakkaroihin mustiinmakkaroihin.
Esimerkit
Mustamakkara on tunnettu erikoisuus.
Söin mustaamakkaraa torilla.
Mustamakkara tarjoillaan usein puolukkahillon kanssa.
Käännökset
Riimisanakirja
mustamakkara rimmaa näiden kanssa:
jakkara, jalkajakkara, vihkijakkara, baarijakkara, lypsyjakkara, kakkara, hevosenkakkara, päivänkakkara, makkara, raakamakkara
Läheisiä sanoja
mustamaalata, mustamaalaus, mustamaija, mustamakkara, mustamies, mustamulta