muurari
substantiivi
-
Käsityöläinen, joka tekee tiili- tai kivimuurauksia.
Talon muurari teki erinomaista työtä.
Taivutus
yks. nom. muurari, yks. gen. muurarin, yks. part. muuraria, yks. ill. muurariin, mon. gen. muurarien muurareiden muurareitten, mon. part. muurareja muurareita, mon. ill. muurareihin.
Esimerkit
Talonrakennuksessa tarvitaan hyvä muurari.
Muurari työskenteli uutterasti koko päivän.
Taitava muurari osaa rakentaa kestävät seinät.
Etymologia
Lainasana ruotsista 'murare', joka tarkoittaa henkilöä, joka rakentaa muureja.
Käännökset
| englanti |
tiler mason bricklayer |
| ranska | maçon (m) |
| saksa | Maurer (m) |
| kreikka | πλινθοκτίστης (m), κτίστης (m), λιθοδόμος (m) |
| unkari | kőműves |
| italia | muratore (m) |
| latina | caementarius (m) |
| puola | murarz (m), kamieniarz (m) |
| romania | zidar (m), pietrar (m) |
| venäjä | ка́менщик (m), масо́н (m) qualifier rare in this sense |
| ruotsi | murare |
Sanonnat
"Muurari laittoi oppipoikansa lukemaan tiilenpäitä."
Liittyvät sanat
mätkiäLäheisiä sanoja
muurahaispolku, muurain, muurainaste, muurari, muurata, muuraus