myhäily
substantiivi
-
hiljainen ja tyytyväinen hymyily tai nauru
Myhäily paljasti hänen tyytyväisyytensä.
Taivutus
yks. nom. myhäily, yks. gen. myhäilyn, yks. part. myhäilyä, yks. ill. myhäilyyn, mon. gen. myhäilyjen myhäilyiden myhäilyitten, mon. part. myhäilyjä myhäilyitä, mon. ill. myhäilyihin.
Esimerkit
Hänen myhäilynsä oli tarttuvaa.
Myhäily osoitti hyvää mieltä.
Tilaisuus päättyi yleiseen myhäilyyn.
Etymologia
Perustuu verbiin myhäillä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
myhähdys, myhähtää, myhäillä, myhäily, mykerö, mykeröartisokka