männikkö

substantiivi

  1. kuusien tai mäntyjen kasvupaikka

    Männikkö on rauhallinen paikka kävelyyn.
Taivutus

yks. nom. männikkö, yks. gen. männikön, yks. part. männikköä, yks. ill. männikköön, mon. gen. männikköjen männiköiden männiköitten, mon. part. männikköjä männiköitä, mon. ill. männikköihin männiköihin.

Synonyymisanakirja

männikkö

  1. havumetsä, mäntymetsä, mänty, honka, petäjä, mänty, mänty, piina, kaivata, ikävöidä, riutua ikävästä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Männikkö kasvoi tiheänä metsän reunalla.
Metsässä oli vanha männikkö.
Männikkö levittäytyi laajalle alueelle.

Etymologia

Johdettu sanasta 'mänty'; tarkoittaa mäntymetsää.

Riimisanakirja

männikkö rimmaa näiden kanssa:

kymmenikkö, heinikkö

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

-runkoinen, räme, tyyppi

Läheisiä sanoja

mämmikoura, mämmirove, mämmituokkonen, männikkö, männistö, männynhavu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro