mörinä

substantiivi

1. Matala ja kumea ääni, esimerkiksi eläimen ääntely.

   Karhun mörinä kuului metsän läpi.

Taivutus

yks. nom. mörinä, yks. gen. mörinän, yks. part. mörinää, yks. ill. mörinään, mon. gen. mörinöiden mörinöitten mörinöjen mörinäin, mon. part. mörinöitä mörinöjä, mon. ill. mörinöihin.

Synonyymisanakirja

mörinä

1. murina, myrinä, mutina.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kuului matala mörinä kaukaa.
Leipomon koneista kuului jatkuva mörinä.
Mörinä täytti tyhjän hallin.

Käännökset

Riimisanakirja

mörinä rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

mönkiäinen, mönkään, möreä, mörinä, möristä, mörkki