naiivius
substantiivi
-
vilpittömyys tai yksinkertaisuus
Hänen naiiviutensa hämmentää muita.
Taivutus
yks. nom. naiivius, yks. gen. naiiviuden, yks. part. naiiviutta, yks. ill. naiiviuteen, mon. gen. naiiviuksien, mon. part. naiiviuksia, mon. ill. naiiviuksiin.
Synonyymisanakirja
naiivius
-
herkkäuskoisuus, typeryys, yksinkertaisuus, mutkattomuus.
Esimerkit
Hänen naiiviutensa oli liikuttavaa.
Naiivius voi olla sekä hyvä että huono asia.
Hänen naiiviutensa johdatti hänet vaikeuksiin.
Etymologia
Perustuu sanaan 'naiivi', joka on peräisin latinan sanasta 'nativus'.
Käännökset
englanti |
naivete simpleness |