niemeke
substantiivi
-
Maankieleke, joka työntyy veteen ja on osa rantaa.
Kävimme piknikillä kauniilla niemekkeellä.
Taivutus
yks. nom. niemeke, yks. gen. niemekkeen, yks. part. niemekettä, yks. ill. niemekkeeseen, mon. gen. niemekkeiden niemekkeitten, mon. part. niemekkeitä, mon. ill. niemekkeisiin niemekkeihin.
Synonyymisanakirja
niemeke
-
niemi, kallioniemeke, kallioinen niemi.
Esimerkit
Niemeke tarjosi upean näkymän merelle.
Rakennamme talon niemekkeelle.
Kalastimme koko iltapäivän niemekkeellä.
Etymologia
Johdettu sanasta 'niemi', viittaa pienempään niemenmuotoiseen maastoon.
Käännökset
englanti |
foreland ness |
ranska | promontoire (m), cap (m) |
saksa | Landzunge, Kap |
unkari | hegyfok, fok |
italia | promontorio (m), capo (m) |
venäjä | мыс (m), вы́ступ (m), стре́лка (m) qualifier at the confluence of two rivers |
ruotsi | udde, kap |
kreikka | ακρωτήρι |
latina | promunturium, promontorium |
puola | przylądek (m) |
romania | cap, promontoriu |
Liittyvät sanat
kiilaLäheisiä sanoja
nielurisa, nielurisatulehdus, nielutulehdus, niemeke, niemenkärki, niemennenä