norja (2)

substantiivi

  1. Norjan kieli tai kulttuuriin liittyvä.

    Norja on yksi Skandinavian maista.
Taivutus

yks. nom. norja, yks. gen. norjan, yks. part. norjaa, yks. ill. norjaan, mon. gen. norjien norjain, mon. part. norjia, mon. ill. norjiin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

norja (2)

  1. norjan kieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on norja mieli opinnoissa.
Pianistin sormet ovat norjat.
Norja liike mahdollistaa monipuoliset tanssit.

Esimerkit

  • "Ei niitä kummajaisia hirveän paljon ole, jotka sanovat kuuluvansa läntisiin demokratioihin, mutta eivät kuitenkaan kuulu kaikkiin järjestöihin. Minusta tämä koskee yhtä lailla Ruotsia. En näe mitään syytä, miksemme voisi mennä (Natoon) Norja on siellä, ja Tanska ja Islanti." "

  • "Eräs lukijoista lähetti minulle mielenkiintoisen lehtiuutisen 16 vuoden takaa. Hesarin toimittaja Terhi Width raportoi Oslosta 23.7.1990. (Skannattu leike löytyy tästä.) Norja oli tuolloin pyöreästi samassa tilanteessa maahanmuuton kanssa kuin Suomi nyt. Ulkomaalaisia oli 3,3% maan väestöstä. Tällä hetkellä heidän osuutensa on 8,3%. Suurimpia ryhmiä ovat pakistanilaiset, ruotsalaiset ja irakilaiset."

Liittyvät sanat

skandinaavinen, norjan kieli, öljynviejä, nuortea, kolmimaaottelu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro