normaalius

substantiivi

  1. Ominaisuus tai tila, jossa jokin noudattaa tavanomaisia standardeja.

    Normaalius on suhteellinen käsite.
Taivutus

yks. nom. normaalius, yks. gen. normaaliuden, yks. part. normaaliutta, yks. ill. normaaliuteen, mon. gen. normaaliuksien, mon. part. normaaliuksia, mon. ill. normaaliuksiin.

Synonyymisanakirja

normaalius

  1. tavallisuus, normaalitila.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Normaalius on suhteellista ja kulttuurisidonnaista.
Hän kyseenalaisti totutun normaaliuden yhtenäisyyden.
Normaaliuksia on monia erilaisia.

Riimisanakirja

normaalius rimmaa näiden kanssa:

triviaalius, lojaalius, radikaalius, formaalius, epänormaalius, banaalius, liberaalius, neutraalius, fataalius

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

eutyreoosi, normaalisuus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro