normaalius
substantiivi
-
Ominaisuus tai tila, jossa jokin noudattaa tavanomaisia standardeja.
Normaalius on suhteellinen käsite.
Taivutus
yks. nom. normaalius, yks. gen. normaaliuden, yks. part. normaaliutta, yks. ill. normaaliuteen, mon. gen. normaaliuksien, mon. part. normaaliuksia, mon. ill. normaaliuksiin.
Esimerkit
Normaalius on suhteellista ja kulttuurisidonnaista.
Hän kyseenalaisti totutun normaaliuden yhtenäisyyden.
Normaaliuksia on monia erilaisia.
Käännökset
Riimisanakirja
normaalius rimmaa näiden kanssa:
triviaalius, lojaalius, radikaalius, formaalius, epänormaalius, banaalius, liberaalius, neutraalius, fataalius
Liittyvät sanat
eutyreoosi, normaalisuusLäheisiä sanoja
normaalisuus, normaalisävel, normaalitapaus, normaalius, normaalivahvuus, normaalivartaloinen