normi

substantiivi

  1. hyväksyttävä standardi tai käyttäytymisen mittapuu

    Hän ei vastaa yhteiskunnan normeja.
Taivutus

yks. nom. normi, yks. gen. normin, yks. part. normia, yks. ill. normiin, mon. gen. normien, mon. part. normeja, mon. ill. normeihin.

Synonyymisanakirja

normi

  1. standardi, keskiarvo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän rikkoi sosiaalisen normin käytöksellään.
Eri kulttuureilla on omat norminsa.
Meidän täytyy sopeutua uusiin normeihin.
Normit ohjaavat usein ihmisten käyttäytymistä.
Tämä ei ole normi meidän perheessämme.

Etymologia

Latinasta 'norma', joka tarkoittaa sääntöä tai standardia.

Riimisanakirja

normi rimmaa näiden kanssa:

abnormi, käyttäytymisnormi, oikeusnormi, arvostelunormi, työnormi

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

de facto, standardi, spesifikaatio, regiimi, normaali

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

NORMI-sanaa käytetään nykyään melko oudoissa yhteyksissä. Esim. "Oli ihan normi päivä". Onkohan tämä sitä "pakkosuomea", etttä lyhennellään sanoja tai sitten väkisin väännellään pidemmiksi, esim. "Ei oo todellista". nimetön 3.4.2013