normitus
substantiivi
-
Normien tai sääntöjen asettaminen.
Normitus on osa laadunhallintaa.
Taivutus
yks. nom. normitus, yks. gen. normituksen, yks. part. normitusta, yks. ill. normitukseen, mon. gen. normitusten normituksien, mon. part. normituksia, mon. ill. normituksiin.
Esimerkit
Normitus auttaa ylläpitämään yhdenmukaisuutta.
Uusi normitus vie aikaa totutella.
Normituksen myötä saatiin järjestelmällisyyttä.
Etymologia
Johdettu sanasta 'normi', joka on lainattu ruotsin sanasta 'norm'.
Käännökset
| englanti |
standardisation, standardization |
Riimisanakirja
normitus rimmaa näiden kanssa:
sormitus, kuormitus, hajakuormitus, liikakuormitus, ravinnekuormitus, koekuormitus, saastekuormitus, jätekuormitus, akselikuormitus
Läheisiä sanoja
normisidonnaisuus, normisto, normittaa, normitus, noro, norppa