nousukunto
substantiivi
-
Yhä paraneva fyysinen tai henkinen kunto.
Kilpailijan nousukunto oli kaikkien ihailtavana.
Taivutus
yks. nom. nousukunto, yks. gen. nousukunnon, yks. part. nousukuntoa, yks. ill. nousukuntoon, mon. gen. nousukuntojen, mon. part. nousukuntoja, mon. ill. nousukuntoihin.
Esimerkit
Hän on nousukunnossa maratonin jälkeen.
Juoksijan nousukunto oli vaikuttava.
Kilpailijan nousukunto yllätti kaikki.
Etymologia
Yhdistelmä sanoista 'nousta' ja 'kunto', tarkoittaa tilannetta, jossa kunto paranee.
Käännökset
Läheisiä sanoja
nousukasmaisuus, nousukausi, nousukulma, nousukunto, nousunopeus, nousupaine