nuora
substantiivi
-
Kestävä, joustava köysi tai naru.
Nuora oli kireällä, kun se vedettiin tiukaksi.
Taivutus
yks. nom. nuora, yks. gen. nuoran, yks. part. nuoraa, yks. ill. nuoraan, mon. gen. nuorien nuorain, mon. part. nuoria, mon. ill. nuoriin.
Synonyymisanakirja
nuora
-
naru, köysi, nyöri, pingotettu köysi, pingotettu vaijeri.
Esimerkit
Nuora oli liian lyhyt kantamaan painoa.
Hän sitoi nuoressa solmun.
Nuora puun ympärillä piti puun paikallaan.
Etymologia
Peräisin kantauralin sanasta
snuora, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro nöör, karjala nuoru, ruotsi snöre. Englanniksi cord
Käännökset
Riimisanakirja
nuora rimmaa näiden kanssa:
napanuora, ohjenuora, kurenuora, pyykkinuora, pellinnuora, hirttonuora, talutusnuora, hyppynuora
Liittyvät sanat
paula, pellinnaru, pellinnuora, köyte, nyöriLäheisiä sanoja
nuolla, nuolu, nuolukivi, nuora, nuorakeinu, nuorakeraaminen