obligaatio
substantiivi
-
laina, johon liittyy velvollisuus maksaa korkoa
Hän osti obligaatioita sijoittamiseen.
Taivutus
yks. nom. obligaatio, yks. gen. obligaation, yks. part. obligaatiota, yks. ill. obligaatioon, mon. gen. obligaatioiden obligaatioitten, mon. part. obligaatioita, mon. ill. obligaatioihin.
Esimerkit
Obligaatiot ovat pitkäaikaisia velkasitoumuksia.
Hän sijoitti obligaatioihin.
Obligaatioiden korko on kiinteä.
Yritys laski liikkeelle uusia obligaatioita.
Obligaatio on turvallinen sijoitusmuoto.
Etymologia
Latinasta obligatio, joka tarkoittaa 'velvoite'.
Käännökset
englanti |
Treasury note debenture bond |
Riimisanakirja
obligaatio rimmaa näiden kanssa:
delegaatio, negaatio, valtionobligaatio, navigaatio, konjugaatio
Liittyvät sanat
debentuuri, valtionobligaatio, arvopaperi, joukkolainaLäheisiä sanoja
objektiivinen, objektiivisesti, objektiivisuus, obligaatio, obligaatiolaina, obligatorinen