olosija
substantiivi
-
paikka, jossa voi olla tai asua.
Kodikas olosija keskellä metsää.
Taivutus
yks. nom. olosija, yks. gen. olosijan, yks. part. olosijaa, yks. ill. olosijaan, mon. gen. olosijojen olosijain, mon. part. olosijoja, mon. ill. olosijoihin.
Esimerkit
Hänellä on hyvä olosija kaupungissa.
Olosija löytyi perimmäisestä huoneesta.
Olosija toi mukanaan unenomaisia muistoja.
Käännökset
Läheisiä sanoja
oloneuvos, olonurkka, olonurkkaus, olosija, olosuhteet, olotila