omantunnontuska

substantiivi

1. Voimakas syyllisyyden tai katumuksen tunne.

   Omantunnontuska vaivasi häntä tekojen jälkeen.

Taivutus

yks. nom. omantunnontuska, yks. gen. omantunnontuskan, yks. part. omantunnontuskaa, yks. ill. omantunnontuskaan, mon. gen. omantunnontuskien omantunnontuskain, mon. part. omantunnontuskia, mon. ill. omantunnontuskiin.

Synonyymisanakirja

omantunnontuska

1. synnintunto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Omantunnontuska sai hänet tunnustamaan tekonsa.
Hän kärsi pitkään omantunnontuskasta.
Omantunnontuska on raskas kantaa.

Käännökset

Riimisanakirja

omantunnontuska rimmaa näiden kanssa:

tupakantuska, kuolemantuska, maailmantuska, lemmentuska, tunnontuska

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

omantunnonasia, omantunnonkysymys, omantunnonsyy, omantunnontuska, omantunnonvaiva, omantunnonvapaus