omenankara
substantiivi
-
Hedelmän kova keskusta, joka jää syömisen jälkeen.
Heitin omenankaran kompostiin.
Taivutus
yks. nom. omenankara, yks. gen. omenankaran, yks. part. omenankaraa, yks. ill. omenankaraan, mon. gen. omenankarojen omenankarain, mon. part. omenankaroja, mon. ill. omenankaroihin.
Esimerkit
Hän heitti omenankaran biojätteeseen.
Omenankarassa oli vielä hiukan hedelmälihaa jäljellä.
Linnut löysivät omenankaran nopeasti puutarhasta.
Etymologia
Yhdistelmäsana; 'omena' ja 'kara' (esimerkiksi omenan sykerö).
Käännökset
| englanti |
apple core |
| saksa | Apfelkerngehäuse |
| romania | cotor |
Läheisiä sanoja
omenalihavuus, omenalohko, omenamehu, omenankara, omenankukka, omenanlohko