ommel
substantiivi
-
Osa ompeleesta tai langasta, joka pitää kankaat yhdessä.
Puseron ommel on erittäin kestävä.
Taivutus
yks. nom. ompele ommel, yks. gen. ompeleen ompelen, yks. part. ompeletta ommelta, yks. ill. ompeleeseen ompeleen, mon. gen. ompeleiden ompelien ompeleitten ommelten, mon. part. ompeleita ompelia, mon. ill. ompeleisiin ompeliin ompeleihin.
Synonyymisanakirja
ommel
-
katgutti, suolilanka, luotospisto, ompelupisto, kirjonta, koruommel, lanka, rihma.
Esimerkit
Hameen ommel ratkesi kesken juhlan.
Tämä ommel on tehty todella huolellisesti.
Ommel pitää vaatteen osat yhdessä.
Etymologia
Perustuu vanhaan germaaniseen lainasana 'umbi', joka on liittynyt ompeluun.
Käännökset
englanti |
suture whipping, whipstitch, whipstitching faggot stitch |
ranska | point (m), suture (f) |
saksa | Stich (m), Naht (f) |
kreikka | βελονιά (f), ραφή (f) |
unkari | öltés, varrat |
italia | punto (m), sutura (f) |
puola | ścieg (m), szew (m) |
venäjä | стежо́к (m), пе́тля (f), петля́ (f), шов (m) |
ruotsi | stygn, söm |
latina | sūtūra (f) |
Riimisanakirja
ommel rimmaa näiden kanssa:
jousto-ommel, reunaommel, suoraommel, koristeommel, siksakkiommel, ketjuommel, koruommel, reikäommel
Liittyvät sanat
ompele, ketjuommel, katesauma, siksakkiommel, reikäommelLäheisiä sanoja
omituinen, omituisesti, omituisuus, ommel, ommelkangas, ommella