ompelu

substantiivi

  1. Toiminta, jossa kangasta kiinnitetään yhteen ompeleilla.

    Ompelu on taito, joka vaatii harjoittelua.
Taivutus

yks. nom. ompelu, yks. gen. ompelun, yks. part. ompelua, yks. ill. ompeluun, mon. gen. ompelujen ompeluiden ompeluitten, mon. part. ompeluja ompeluita, mon. ill. ompeluihin.

Synonyymisanakirja

ompelu

  1. harsinta.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ompelu on hänen suosikkiharrastuksensa.
Hän vietti viikonlopun ompeluprojektin parissa.
Ompelutaito on erittäin arvokas käytännön taito.

Etymologia

Perusmuoto verbistä 'ommella'.

Riimisanakirja

ompelu rimmaa näiden kanssa:

korko-ompelu, pohjaompelu, taideompelu, päällikeompelu, koneompelu, koristeompelu, revinnäisompelu, pukuompelu, koruompelu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

suturaatio, pukuompelu, käsityöliike, lankarulla

Läheisiä sanoja

ompele, ompelija, ompelimo, ompelu, ompelukehys, ompelukone

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro