opettavuus
substantiivi
-
Kyky opettaa tai olla opettavainen.
Luennon opettavuus teki siitä suositun opiskelijoiden keskuudessa.
Taivutus
yks. nom. opettavuus, yks. gen. opettavuuden, yks. part. opettavuutta, yks. ill. opettavuuteen, mon. gen. opettavuuksien, mon. part. opettavuuksia, mon. ill. opettavuuksiin.
Esimerkit
Videon opettavuus auttoi oppimaan tehokkaasti.
Kurssin opettavuus oli huippuluokkaa.
Opettavuus on tärkeää uusien taitojen oppimisessa.
Etymologia
Perustuu verbiin 'opettaa', joka johdettu sanasta 'oppi'.
Käännökset
Riimisanakirja
opettavuus rimmaa näiden kanssa:
saatavuus, vanhahtavuus, mahtavuus, johtavuus, suprajohtavuus, sähkönjohtavuus, taitavuus, suggeroitavuus, valtavuus, multavuus
Liittyvät sanat
opettavaisuusLäheisiä sanoja
opettavaisesti, opettavaisuus, opettavasti, opettavuus, opettelu, opetuksellinen