oppiarvo
substantiivi
-
opiskelun päätteeksi myönnettävä akateeminen arvo.
Hän sai tohtorin oppiarvon yliopistolta.
Taivutus
yks. nom. oppiarvo, yks. gen. oppiarvon, yks. part. oppiarvoa, yks. ill. oppiarvoon, mon. gen. oppiarvojen, mon. part. oppiarvoja, mon. ill. oppiarvoihin.
Synonyymisanakirja
oppiarvo
-
valmistua, saada oppiarvo, saada todistus.
Esimerkit
Hän saavutti korkean oppiarvon yliopistossa.
Oppiarvo heijastelee henkilön asiantuntemusta.
Seuraavana tavoitteena on tohtorin oppiarvo.
Etymologia
Koostuu 'oppi' (tieto) ja 'arvo', tarkoittaen saavutettua koulutuksellista arvonimeä.
Käännökset
englanti |
A degree, as an award bestowed by a university or a college as an indication of academic achievement (an honorary degree is referred to as arvo). |
ranska | diplôme (m) |
saksa | Diplom (m), akademischer Diplom (m) |
kreikka | πτυχίο, δίπλωμα |
italia | laurea (f) |
puola | stopień naukowy (m) |
romania | grad academic, diplomă academică (f) |
venäjä | учёная сте́пень (f), дипло́м (m), сте́пень (f) |
ruotsi | examen |
Liittyvät sanat
akateeminen, valmistua, arvoLäheisiä sanoja
oppia, oppiaika, oppiaine, oppiarvo, oppihistoria, oppijakso