oppivelvollinen

adjektiivi

1. henkilö, jota koskee lakisääteinen velvollisuus käydä koulua

   Suomessa jokainen lapsi on oppivelvollinen.

Taivutus

yks. nom. oppivelvollinen, yks. gen. oppivelvollisen, yks. part. oppivelvollista, yks. ill. oppivelvolliseen, mon. gen. oppivelvollisten oppivelvollisien, mon. part. oppivelvollisia, mon. ill. oppivelvollisiin.

Synonyymisanakirja

oppivelvollinen

1. kouluikäinen, koulunkäyntivelvollinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Oppivelvollinen lapsi aloitti koulussa.
Suomessa oppivelvollinen ikä alkaa seitsemänvuotiaana.
Hän on edelleen oppivelvollinen

Käännökset

Riimisanakirja

oppivelvollinen rimmaa näiden kanssa:

kuninkaallinen, sotilaallinen, puolisotilaallinen, merisotilaallinen, maallinen, ylimaallinen, isänmaallinen, kiihkoisänmaallinen, epäisänmaallinen, yltiöisänmaallinen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

oppitunti, oppituoli, oppivainen, oppivelvollinen, oppivelvollisuus, oppivelvollisuusikä