pökkelökääpä

substantiivi

1. kääpälaji, joka kasvaa vanhojen puiden rungoissa tai oksissa

   Löysin pökkelökäävän vanhasta metsästä.

Taivutus

yks. nom. pökkelökääpä, yks. gen. pökkelökäävän, yks. part. pökkelökääpää, yks. ill. pökkelökääpään, mon. gen. pökkelökääpien pökkelökääpäin, mon. part. pökkelökääpiä, mon. ill. pökkelökääpiin.

Esimerkit

Metsän pohjalla kasvoi pökkelökääpä.
Pökkelökääpät ovat yleisiä vanhoissa metsissä.
Hän löysi kauniin pökkelökäävän retkellä.

Käännökset

Riimisanakirja

pökkelökääpä rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pökerryttää, pökertyä, pökkelö, pökkelökääpä, pökkiä, pökkö