pahkura
substantiivi
-
Puun runkoon tai oksaan kasvanut kovettuma tai uloke.
Puun oksassa oli suuri pahkura.
Taivutus
yks. nom. pahkura, yks. gen. pahkuran, yks. part. pahkuraa, yks. ill. pahkuraan, mon. gen. pahkuroiden pahkuroitten pahkurain, mon. part. pahkuroita, mon. ill. pahkuroihin.
Esimerkit
Puussa oli suuri pahkura.
Maanviljelijä kompastui pahkuraiseen juureen.
Työkalussa on pahkura
Etymologia
Väännös sanasta 'pahka', lisäten -ura/-ar-loppu.
Käännökset
englanti |
verruca knob |
Sitaatit
"Pihkura! pahkura! Pöhkyrä!"
Liittyvät sanat
ryhmy, patti (2), nysty, kyhmy, muhkuraLäheisiä sanoja
pahki, pahkulahome, pahkulasieni, pahkura, pahkurainen, pahna