paimennus
substantiivi
-
Toimenpide, jossa ohjataan ja vartioidaan karjaa laitumella.
Paimennus on vaativaa työtä.
Taivutus
yks. nom. paimennus, yks. gen. paimennuksen, yks. part. paimennusta, yks. ill. paimennukseen, mon. gen. paimennusten paimennuksien, mon. part. paimennuksia, mon. ill. paimennuksiin.
Esimerkit
Paimennus on tärkeä osa maaseudun elämää.
Paimennus vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä.
Koiran paimennus oli vaikuttavaa katseltavaa.
Etymologia
Johdettu sanasta 'paimen', joka tarkoittaa henkilöä, joka paimentaa eläimiä.
Käännökset
Riimisanakirja
paimennus rimmaa näiden kanssa:
laimennus, vaimennus, äänenvaimennus, valmennus, olympiavalmennus, perhevalmennus, työhönvalmennus, sopeutumisvalmennus, synnytysvalmennus
Läheisiä sanoja
paimenkirje, paimenkoira, paimenmatto, paimennus, paimennäytelmä, paimenpoika