painike
substantiivi
-
Painettava elementti, jota käytetään jonkin toiminnan käynnistämiseen.
Tietokoneen näppäimistön painike ei toiminut kunnolla.
Taivutus
yks. nom. painike, yks. gen. painikkeen, yks. part. painiketta, yks. ill. painikkeeseen, mon. gen. painikkeiden painikkeitten, mon. part. painikkeita, mon. ill. painikkeisiin painikkeihin.
Esimerkit
Painike on rikki.
Voisitko painaa painiketta? Laite toimii painikkeen avulla.
Etymologia
sanasta 'painaa'; tarkoittaa osaa tai kohtaa, jota painetaan
Käännökset
Liittyvät sanat
soittonappi, soittonappula, painin, näppäin, kahvaLäheisiä sanoja
painia, painija, painijoukkue, painike, painikilpailu, painimatto