pakanuudenaika

substantiivi

  1. Aika, jolloin pakanalliset uskonnot olivat hallitsevia ennen kristinuskon leviämistä.

    Pakanuudenaika päättyi, kun alue kääntyi kristinuskoon.
Taivutus

yks. nom. pakanuudenaika, yks. gen. pakanuudenajan, yks. part. pakanuudenaikaa, yks. ill. pakanuudenaikaan, mon. gen. pakanuudenaikojen pakanuudenaikain, mon. part. pakanuudenaikoja, mon. ill. pakanuudenaikoihin.

Synonyymisanakirja

pakanuudenaika

  1. muinainen aika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pakanuudenaika oli jännittävää ja mystistä.
Festivaalit juhlivat pakanuudenaikaa värikkäästi.
Historioitsijat tutkivat pakanuudenaiheutta.

Riimisanakirja

pakanuudenaika rimmaa näiden kanssa:

vuodenaika, vuorokaudenaika, raskaudenaika, nuoruudenaika, lapsuudenaika, onnenaika

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pakanuus

Läheisiä sanoja

pakanamaa, pakanasti, pakanauskonto, pakanuudenaika, pakanuudenaikainen, pakanuus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro