pakkonaiminen

substantiivi

  1. Avioliitto, joka on solmittu pakolla tai ilman suostumusta.

    Kuninkaan hallituksen aikana pakkonaiminen oli yleistä.
Taivutus

yks. nom. pakkonaiminen, yks. gen. pakkonaimisen, yks. part. pakkonaimista, yks. ill. pakkonaimiseen, mon. gen. pakkonaimisten pakkonaimisien, mon. part. pakkonaimisia, mon. ill. pakkonaimisiin.

Synonyymisanakirja

pakkonaiminen

  1. pakkoavioliitto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pakkonaiminen oli tavallista keskiajalla.
Pakkonaimiset tuomittiin epäeettisiksi.
Tarina käsittelee päähenkilön kokemaa pakkonaimista.

Riimisanakirja

pakkonaiminen rimmaa näiden kanssa:

-kirjaiminen, -olkaiminen, -hankaiminen, kaksinnaiminen, -sieraiminen, miiminen, siviilivihkiminen, papiksivihkiminen, niminen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pakkoluovutus, pakkomielle, pakkomyynti, pakkonaiminen, pakkoneuroosi, pakkoneurootikko

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro