pakkonaiminen
substantiivi
-
Avioliitto, joka on solmittu pakolla tai ilman suostumusta.
Kuninkaan hallituksen aikana pakkonaiminen oli yleistä.
Taivutus
yks. nom. pakkonaiminen, yks. gen. pakkonaimisen, yks. part. pakkonaimista, yks. ill. pakkonaimiseen, mon. gen. pakkonaimisten pakkonaimisien, mon. part. pakkonaimisia, mon. ill. pakkonaimisiin.
Esimerkit
Pakkonaiminen oli tavallista keskiajalla.
Pakkonaimiset tuomittiin epäeettisiksi.
Tarina käsittelee päähenkilön kokemaa pakkonaimista.
Käännökset
Riimisanakirja
pakkonaiminen rimmaa näiden kanssa:
-kirjaiminen, -olkaiminen, -hankaiminen, kaksinnaiminen, -sieraiminen, miiminen, siviilivihkiminen, papiksivihkiminen, niminen
Läheisiä sanoja
pakkoluovutus, pakkomielle, pakkomyynti, pakkonaiminen, pakkoneuroosi, pakkoneurootikko