panta
substantiivi
-
Esine, joka kiinnitetään esimerkiksi kaulaan tai ranteeseen, voi olla koristeellinen tai toiminnallinen.
Hänellä oli kaulassaan kaunis kultainen panta.
Taivutus
yks. nom. panta, yks. gen. pannan, yks. part. pantaa, yks. ill. pantaan, mon. gen. pantojen pantain, mon. part. pantoja, mon. ill. pantoihin.
Synonyymisanakirja
panta
-
nauha, raita, lyhyt kaulanauha, kaulavitjat, moninkertainen lyhyt kaulanauha, kaulakääty, kaulapanta.
Esimerkit
Koira sai uuden pannan lahjaksi.
Panta oli koristeltu kauniilla kivillä.
Urheilijan käyttämä panta oli osa varustusta.
Etymologia
Tulee vanhasta ruotsin kielestä 'band', joka viittaa siteeseen tai nauhaan.
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi band. Englanniksi band, belt
Käännökset
Slangisanakirja
-
kanittaa: pantata : Kantsuisko mun kanittaa tää klogu?
-
stamppaa: pantata
Läheisiä sanoja
panssaroida, panssarointi, panssaroitua, panta, pantata, panteismi