papinura
substantiivi
-
Papin ammattina tai elämäntyönä.
Papinura on monelle kutsumus.
Taivutus
yks. nom. papinura, yks. gen. papinuran, yks. part. papinuraa, yks. ill. papinuraan, mon. gen. papinurien papinurain, mon. part. papinuria, mon. ill. papinuriin.
Esimerkit
Hänellä on pitkä papinura takanaan.
Papinura alkoi pienestä seurakunnasta.
Hän pohti papinuran mahdollisuuksia lapsena.
Käännökset
Läheisiä sanoja
papinpuku, papintappaja, papintodistus, papinura, papinvaali, papinvala