pappila

substantiivi

1. Papin asuinpaikka tai virka-asunto.

   Pappila oli suuri, puutarhan ympäröimä talo.

Taivutus

yks. nom. pappila, yks. gen. pappilan, yks. part. pappilaa, yks. ill. pappilaan, mon. gen. pappiloiden pappiloitten pappilain, mon. part. pappiloita, mon. ill. pappiloihin.

Synonyymisanakirja

pappila

1. talo, residenssi, asunto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pappila sijaitsee kirkon vieressä.
Vanha pappila remontoitiin perusteellisesti.
Pappilassa järjestetään usein juhlia.

Vähän pitemmällä, toisen lahden pohjukassa oli pappila, jota asusti rovasti Brander

(Heistä oli kuitenkin tullut oikein hyvät ystävykset ja myöhemmin Eerik tuli usein kutsutuksi tuon mahtavan kenraalin perheeseen.) Tunnustaa kuitenkin täytyy, että vanhat fennot, edustaen ulkonaisen käytöksensä puolesta enintään pappila- ja opettajasivistystä, eivät läheskään voineet vetää vertoja tässä suhteessa ruotsalaiselle sivistyneistölle, aatelisille ja suurporvareille, jotka olivat tottuneempia ylhäisön tapoihin ja kasvatuksessa kiinnittivät usein melkein yksinomaan huomiota juuri ulkonaiseen esiintymiseen

Käännökset

Riimisanakirja

pappila rimmaa näiden kanssa:

pikkupappila

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pappeus, pappeuskirja, pappi, pappila, pappis-, pappiskokelas