parka
substantiivi
-
sääliä herättävä henkilö
Hän on parka.
-
Raukka, poloinen
Esimerkit
Parka istui yksin penkillä.
Hän oli todella parka.
Parka koira värisi kylmyydestä.
Parkan käsi oli loukkaantunut.
Häntä pidettiin koulussa parkana.
Etymologia
Alkujuuri saamelaisperäisestä sanasta tarkoittaa irti revittyä tai takkia
Käännökset
Slangisanakirja
-
reppana: parka / surkimus : Oli se aika reppana darrassa.
Sitaatit
"Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; kolkko miero, nälkä kauheampi."
Riimisanakirja
parka rimmaa näiden kanssa:
poikaparka, lapsiparka, miesparka, ihmisparka, piruparka, tyttöparka
Liittyvät sanat
parka (2), pahanen, raiska, ressu, rassu
Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?
Suomisanakirja ProKeskustelu
synonyymit: reppana nimetön 15.2.2011