pelikausi

substantiivi

1. Ajanjakso, jolloin pelitapahtumia järjestetään.

   Jääkiekon pelikausi kestää syksystä kevääseen.

Taivutus

yks. nom. pelikausi, yks. gen. pelikauden, yks. part. pelikautta, yks. ill. pelikauteen, mon. gen. pelikausien pelikautten, mon. part. pelikausia, mon. ill. pelikausiin.

Synonyymisanakirja

pelikausi

1. ottelukausi.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pelikausi alkaa keväällä ja jatkuu syksyyn.
Joukkue valmistautui haastavaan pelikauteen.
Pelikausi päättyi jännittävään finaaliin.

Käännökset

Riimisanakirja

pelikausi rimmaa näiden kanssa:

ordoviikkikausi, vaalikausi, hiilikausi, kivihiilikausi, tilikausi, hallikausi, tyylikausi, välikausi, toimikausi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pelihuumori, pelikaani, pelikatko, pelikausi, pelikello, pelikenttä