penikka

substantiivi

  1. Koiranpentu tai nuori koira.

    Penikka juoksi villisti puutarhassa.
Taivutus

yks. nom. penikka, yks. gen. penikan, yks. part. penikkaa, yks. ill. penikkaan, mon. gen. penikoiden penikoitten penikkojen penikkain, mon. part. penikoita penikkoja, mon. ill. penikkoihin penikoihin.

Synonyymisanakirja

penikka

  1. pentu, koiranpentu, nulkki, nulikka, koiranpentu, koiranpenikka, pentu, kakara, penska, toukka, skloddi, muksu, mukula.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Penikka leikkii iloisesti pihalla.
Hän hoiti penikoita huolellisesti.
Penikka on vielä pentueen nuorin.

Etymologia

etymologia tuntematon

Riimisanakirja

penikka rimmaa näiden kanssa:

koiranpenikka, kissanpenikka, karhunpenikka, prenikka

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

pentu, penikoida, poika

Läheisiä sanoja

pengerviljelys, pengonta, peni, penikka, penikkamainen, penikkamaisesti

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro