perusluonne

substantiivi

  1. Henkilön tai asian perusominaisuudet ja -piirteet.

    Hänen perusluonteensa on lämmin ja ystävällinen.
Taivutus

yks. nom. perusluonne, yks. gen. perusluonteen, yks. part. perusluonnetta, yks. ill. perusluonteeseen, mon. gen. perusluonteiden perusluonteitten, mon. part. perusluonteita, mon. ill. perusluonteisiin perusluonteihin.

Synonyymisanakirja

perusluonne

  1. pääkokoomus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen perusluonne on ystävällinen.
Perusluonne ei muutu helposti.
Jokaisen ihmisen perusluonne on ainutlaatuinen.

Etymologia

Yhdistelmä sanoista 'perus-' ja 'luonne', viitaten henkilön tai asian perusluonteeseen.

Riimisanakirja

perusluonne rimmaa näiden kanssa:

luonne, taistelijaluonne, taiteilijaluonne, peluriluonne, kansanluonne, erakkoluonne, yleisluonne, ihmisluonne

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

olemus

Läheisiä sanoja

peruslinja, peruslukema, perusluku, perusluonne, perusluonteinen, perusmaksu

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro