pesäke
substantiivi
-
Alue tai kohta, jolle jokin ilmiö tai tapahtuma keskittyy erityisesti.
Syöpäsolut muodostivat pesäkkeen maksaan.
Taivutus
yks. nom. pesäke, yks. gen. pesäkkeen, yks. part. pesäkettä, yks. ill. pesäkkeeseen, mon. gen. pesäkkeiden pesäkkeitten, mon. part. pesäkkeitä, mon. ill. pesäkkeisiin pesäkkeihin.
Esimerkit
Keuhkossa oli havaittavissa pieni pesäke.
Lääkäri tutki infektion pesäkettä.
Pesäkkeen kartoittaminen on tärkeää hoidossa.
Käännökset
Riimisanakirja
pesäke rimmaa näiden kanssa:
vastarintapesäke, tulipesäke, konekivääripesäke, kriisipesäke, tautipesäke, palopesäke, vihollispesäke, märkäpesäke, etäpesäke
Liittyvät sanat
fokaalinen, fokus, etäpesäke, kolonia, pesäLäheisiä sanoja
pesä, pesäero, pesäjuuri, pesäke, pesäkekovettumatauti, pesäkolo