pidäke
substantiivi
-
Jokin, joka estää toimintaa tai pidättelee.
Pidäke antoi aikaa miettiä ratkaisuja.") "pidäkkeetön
Taivutus
yks. nom. pidäke, yks. gen. pidäkkeen, yks. part. pidäkettä, yks. ill. pidäkkeeseen, mon. gen. pidäkkeiden pidäkkeitten, mon. part. pidäkkeitä, mon. ill. pidäkkeisiin pidäkkeihin.
Synonyymisanakirja
pidäke
-
tukkeuma, tukos, lakkauttaminen, sulkeminen, tukkeutuma, tukkeutuminen, pidätin, tappi, tulppa, jarru, hidaste, hillike, kahleet, ansa.
Esimerkit
Turvallisuuspidäke toimii tehokkaasti.
Hän poisti pidäkkeen varovasti.
Ilman pidäkettä ovi avautuu liian helposti.
Etymologia
Johtuu verbistä pitää ja pääte -ake (tekee verbistä substantiivin).
Käännökset
Riimisanakirja
pidäke rimmaa näiden kanssa:
eläke, perhe-eläke, taiteilijaeläke, osa-aikaeläke, virkaeläke, osaeläke, kansaneläke, leskeneläke, lapseneläke
Liittyvät sanat
vastin-, pidätin, vasteLäheisiä sanoja
pidike, pidin, pidot, pidäke, pidäkkeettömästi, pidäkkeetön