pihlaja
substantiivi
-
Keskikokoinen puu, jonka marjat ovat punaisia ja happamia.
Pihan pihlaja oli täynnä marjoja syksyllä.
Taivutus
yks. nom. pihlaja, yks. gen. pihlajan, yks. part. pihlajaa, yks. ill. pihlajaan, mon. gen. pihlajien pihlajain, mon. part. pihlajia, mon. ill. pihlajiin.
Esimerkit
Pihlaja kukkii kauniisti keväällä.
Pihlajan alla oli mukava istua kesällä.
Suomessa pihlaja on yleinen puu.
Etymologia
Alkuperältään suomalais-ugrilainen sana tarkoittaen marjoja tuottavaa puuta.
suomalais-ugrilainen kantakieli picla; sukulaissanat viro pihlakas. Englanniksi rowan
Käännökset
englanti |
mountain ash sorb |
ranska | sorbier des oiseleurs (f), sorbier (f), alisier (f) |
saksa | Eberesche (f), Vogelbeere (f), Mehlbeere (f) |
unkari | madárberkenye, berkenye |
italia | sorbo degli uccellatori (m), sorbo (m) |
puola | jarząb pospolity (m), jarząb (m), jarzębina (f) |
romania | scoruș-de-munte (m), scoruș-păsăresc (m) |
venäjä | ряби́на обыкнове́нная (f), ряби́на (f) |
ruotsi | rönn |
kreikka | σόρβον |
Slangisanakirja
-
Pihlis: Pihlajasaari : Lähetsä tsimmaan Pihlikseen meidän kans?
-
Pihlis: Pihlajamäki
-
Tilhi: pihlajanmarjaviini
Sanonnat
"Pihlaja ei kahta taakkaa kanna."
"Pihlaja ei kanna kahta taakkaa (jos pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi)."
"Pihlaja ei kanna kahta taakkaa."
"Pihlaja on talitintin baari."
Liittyvät sanat
kotipihlajaLäheisiä sanoja
pihkamaito, pihkaniska, pihkoittua, pihlaja, pihlajanmarja, pihlajanmarjahillo