pihtari

substantiivi

1. Henkilö, joka ei halua jakaa tai antaa mitään ylimääräistä.

   Häntä pidettiin pihtarina, kun hän ei koskaan tarjonnut mitään juhlilla.

Taivutus

yks. nom. pihtari, yks. gen. pihtarin, yks. part. pihtaria, yks. ill. pihtariin, mon. gen. pihtarien pihtareiden pihtareitten, mon. part. pihtareja pihtareita, mon. ill. pihtareihin.

Synonyymisanakirja

pihtari

1. itara, ahnehtija.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Onko järkevää olla niin pihtari? Pihtari ei koskaan tarjoa vieraille juotavaa.
Hänestä tuli pihtari

Käännökset

Slangisanakirja

• saita (myös seksin suhteen) : Kauhee pihtari sust on tullu … pidä tavaras.

Riimisanakirja

pihtari rimmaa näiden kanssa:

lahtari, rahtari

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pihlajanmarjaterttu, pihta, pihtaaja, pihtari, pihtihäntäinen, pihtikinttu