pikkulikka
substantiivi
-
Pieni tai nuori tyttö, arkea ja epämuodollista kieltä.
Pikkulikka leikkii pihalla keinuissa.
Taivutus
yks. nom. pikkulikka, yks. gen. pikkulikan, yks. part. pikkulikkaa, yks. ill. pikkulikkaan, mon. gen. pikkulikkojen pikkulikkain, mon. part. pikkulikkoja, mon. ill. pikkulikkoihin.
Esimerkit
Pikkulikka opetteli pianonsoittoa.
Hän ihmetteli pikkulikan kekseliäisyyttä.
Pikkulikan nauru tarttui muillekin.
Käännökset
Riimisanakirja
pikkulikka rimmaa näiden kanssa:
nulikka, poikanulikka, pojannulikka, pulikka, piirakkapulikka
Läheisiä sanoja
pikkuleipä, pikkulepinkäinen, pikkuliike, pikkulikka, pikkulilli, pikkulintu