pilke

substantiivi

1. silmäkulman veikeä tai humoristinen ilme

   Hänellä on aina pilke silmäkulmassa.

Taivutus

yks. nom. pilke, yks. gen. pilkkeen, yks. part. pilkettä, yks. ill. pilkkeeseen, mon. gen. pilkkeiden pilkkeitten, mon. part. pilkkeitä, mon. ill. pilkkeisiin pilkkeihin.

Synonyymisanakirja

pilke

1. veitikka, vilke, välke, kappale, osa, pala, palanen, lastu, sirpale, siru, hiutale, pilkku, täplä, viiru, muru, tilkku.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänellä on aina pilke silmäkulmassa.
Tuo pilke paljasti hänen iloisuutensa.
Pilke hänen katseessaan oli viehättävä.

Käännökset

Slangisanakirja

• Pilkku: Pilkevaara, Jorma : 60-70- lukujen takamiespelaaja, Topossa, koris

Riimisanakirja

pilke rimmaa näiden kanssa:

kilke, tilke, vilke

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pilkallisuus, pilkanteko, pilkata, pilke, pilkintä, pilkistellä