pilkutus
substantiivi
-
toiminta, jossa lisätään pilkkuja
Kuvio on saatu aikaan käsin tehdyllä pilkutuksella.
Taivutus
yks. nom. pilkutus, yks. gen. pilkutuksen, yks. part. pilkutusta, yks. ill. pilkutukseen, mon. gen. pilkutusten pilkutuksien, mon. part. pilkutuksia, mon. ill. pilkutuksiin.
Esimerkit
Pilkutus tehdään usein käsin.
Asiakirjan pilkutus oli tarkkaa työtä.
Kirjoittaja viimeisteli pilkutuksen.
Etymologia
Johdos verbistä 'pilkuttaa' < suomalainen
Käännökset
englanti |
punctuation |
Riimisanakirja
pilkutus rimmaa näiden kanssa:
kalkutus, nalkutus, kilkutus, nilkutus, vilkutus, kolkutus, tolkutus
Läheisiä sanoja
pilkunviilaaja, pilkunviilaus, pilkuttaa, pilkutus, pillahtaa, pillastua