pinko

substantiivi

1. Henkilö, joka on hyvin ahkera ja paneutunut opiskeluihin, nörtti.

   Luokalla hänet tunnettiin pingoina.

Taivutus

yks. nom. pinko, yks. gen. pingon, yks. part. pinkoa, yks. ill. pinkoon, mon. gen. pinkojen, mon. part. pinkoja, mon. ill. pinkoihin.

Synonyymisanakirja

pinko

1. hikipinko, nörtti, lukutoukka, nynny, nössö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän oli tunnettu luokan pinkona.
Pinko oppilas käsitteli tehtävät nopeasti.
Myös pinko osasi olla avulias.

Käännökset

Slangisanakirja

• (yli-) tunnollinen oppilas : Sustahan on tullu ihan pinko.

Riimisanakirja

pinko rimmaa näiden kanssa:

hikipinko

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

pinkaista, pinkka, pinkki, pinko, pinkoa, pinkoittain