pirskahdus
substantiivi
-
Äkillinen roiske tai pisaran lentäminen.
Kattilasta kuului pirskahdus, kun se alkoi kiehua.
Taivutus
yks. nom. pirskahdus, yks. gen. pirskahduksen, yks. part. pirskahdusta, yks. ill. pirskahdukseen, mon. gen. pirskahdusten pirskahduksien, mon. part. pirskahduksia, mon. ill. pirskahduksiin.
Esimerkit
Kivennäisvesestä kuului pirskahdus
Käännökset
Riimisanakirja
pirskahdus rimmaa näiden kanssa:
keikahdus, liikahdus, tuikahdus, pilkahdus, valonpilkahdus, toivonpilkahdus, vilkahdus, torkahdus, maiskahdus, leiskahdus
Läheisiä sanoja
pirkkalainen, pirpana, pirskahdella, pirskahdus, pirskahtaa, pirskatti