pita
substantiivi
-
lähi-idän leipä, joka voidaan täyttää esimerkiksi lihalla tai vihanneksilla
Hän söi pitaa hummuksella ja grillatulla kanalla.
Esimerkit
Pita täytettiin herkullisilla ainesosilla.
Kreikkalainen keittiö tunnetaan pita-leivistä.
Puu-uunissa leivottu pita on paras.
Hän oppi tekemään itse pitaa kotona.
Pita on monien suosima välipala.
Käännökset
englanti |
pitaleipä, pita
A flat bread pouch used for making sandwiches such as gyros or falafels. |
saksa | Pita (f) |
kreikka | πίτα (f) |
unkari | pita |
puola | pita (f) |
venäjä | пи́та (f), лава́ш (m) |
Läheisiä sanoja
pistäytymispaikka, pistäytyä, pistää, pisu, pitaali, pitaalinen