pitkätukka
substantiivi
-
Henkilö, jolla on pitkät hiukset.
Häntä kutsuttiin koulussa pitkätukaksi.
Taivutus
yks. nom. pitkätukka, yks. gen. pitkätukan, yks. part. pitkätukkaa, yks. ill. pitkätukkaan, mon. gen. pitkätukkien pitkätukkain, mon. part. pitkätukkia, mon. ill. pitkätukkiin.
Esimerkit
Hänellä on kaunis pitkätukka.
Pitkätukka-modelit kävelivät catwalkilla.
Hänen pitkätukkainen ystävänsä käänsi katseita.
Etymologia
Yhdyssana, joka koostuu sanoista 'pitkä' ja 'tukka', merkitsee henkilöä, jolla on pitkä hiuspehko.
Käännökset
Slangisanakirja
-
hämy: pitkätukkainen poika
Riimisanakirja
pitkätukka rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
pitkäsäärinen, pitkätakki, pitkäthousut, pitkätukka, pitkätukkainen, pitkätukkaisuus